Valmistautuminen synnytykseen. saapuminen synnytyssairaalaan ja synnytyssuunnitelma

Kommentoija 0 Jäsen   Näytä kommentit

Yhteenveto artikkelista

Saapuminen synnytyssairaalaan

Kuinka voin valmistautua ennen saapumista synnytyssairaalaan?

Mitä minun pitää tehdä, kun synnytys alkaa?

Mitä sairaalassa tapahtuu?

Synnytys

Kuinka voin valmistautua ennen saapumista synnytyssairaalaan?

Äitiysneuvolat järjestävät yleensä vanhempainryhmiä, joissa voi erinomaisesti valmentautua ja valmistautua synnytykseen ja vastasyntyneen vauvan hoitoon. Saat tietoa mm. synnytyksestä, kivunlievityksestä ja imetyksestä sekä omaan synnytyssairaalaasi liittyvistä käytännön seikoista. Jos ryhmä ei käy yhdessä tutustumassa synnytysosastolla, kannattaa se tehdä itse muutamia viikkoja ennen laskettua aikaa, jotta saapuminen synnytyssairaalaan olisi mahdollisimman yksinkertaista. Se on tärkeää myös tulevalle isälle tai synnytykseen tulevalle tukihenkilölle, jotta hän näkee, missä sairaala sijaitsee, mihin auton voi pysäköidä ja miten osastolle tullaan. Viimeisten raskauskuukausien aikana on hyvä harjoitella jotakin rentoutumistapaa, jotta selviydyt synnytyspoltoista ja pystyt hengittämään normaalisti myös kiputilanteissa. Valmistaudu synnytykseen kotona päivittäin. Kun synnytys alkaa, hengitä rauhallisesti ja normaalisti mahdollisimman pitkään ja rentoudu polttojen aikana ja niiden välillä. On tärkeää, että myös tuleva isä tai muu synnytyksessä mukana oleva tukihenkilö valmistautuu synnytykseen ja auttaa sinua jo alusta alkaen.

Mitä minun pitää tehdä, kun synnytys alkaa?

Saapuessanne synnytyssairaalaan ja osastolle soita ovikelloa. Kätilö tai perushoitaja ottaa teidät vastaan ja ohjaa teidät vastaanottohuoneeseen, jossa olette, kunnes pääsette synnytyssaliin.

Mitä sairaalassa tapahtuu?

Vastaanottohuoneessa kätilö tai perushoitaja ottaa äitiysneuvolan antaman äitiyskorttisi. Hän mittaa verenpaineen, pyytää sinua antamaan virtsanäytteen ja punnitsee sinut. Voit myös halutessasi pukea sairaalavaatteet yllesi. Se kannattaa, sillä synnytyksessä tulee hiki ja siksi on mukava vaihtaa paitaa usein. Kun nämä on tehty, voit mennä makuulle sängyn päälle. Sairaanhoitaja kiinnittää vatsaasi KTG-laitteen (kardiotokografia, joka tulee sanoista cardio=sydän, toko=synnytys, grafi=kirjoittaa) kahden anturin avulla. Tällä tutkitaan lapsen sydänääniä ja nähdään, kuinka tiheitä ja voimakkaita supistukset ovat. Näin voidaan arvioida, kuinka lapsi voi supistusten aikana. Se on tärkeää koko loppusynnytyksen kannalta. Kun KTG-tutkimusta tehdään, synnytyksestä vastaava kätilö saapuu paikalle. Hän tiedustelee, onko raskausaikana ollut joitakin sairauksia, poikkeavuuksia raskauden kulussa , milloin supistukset alkoivat, kuinka usein ne tulevat, onko lapsivesi mennyt ja onko sinulla toivomuksia synnytyksen suhteen. Joillakin paikkakunnilla on otettu käyttöön "synnytyssuunnitelma". Synnytyssuunnitelman avulla voi kotona miettiä esimerkiksi synnytyksen kulkua ja kirjoittaa muistiin, haluaako kokeilla joitakin erikoisia synnytysasentoja, millaisia kivunlievitysvaihtoehtoja pitää parhaina jne. Etukäteen tehdyt synnytyssuunnitelmat saattavat nimittäin unohtua, kun synnytys on jo lähtenyt käyntiin. Suunnitelman etuna on, että synnytyksessä mukana oleva kätilö voi tutustua siihen ja keskustella tulevien vanhempien kanssa heidän toiveistaan. Suunnitelmasta huolimatta on kuitenkin hyvä olla avoin muillekin ehdotuksille, sillä koskaan ei tiedä, mitä synnytyksessä tapahtuu.

Synnytys

Ennen kuin sinut ohjataan synnytyssaliin, kätilö tutkii kohdunkaulan nähdäkseen, kuinka paljon se on avautunut ja kuinka alas lantioon lapsen pää on laskeutunut. Sen jälkeen saat oman huoneen lapsen syntymään asti. Huoneessa on yleensä sänky, nojatuoli, jalkajakkara ja pöytä. Siellä on myös aina kello, jota voit soittaa, kun haluat kätilön paikalle. Huoneen pöydällä on myös jatkuvasti kylmiä juomia, koska juominen on tärkeää. Yleensä synnytyksen aikana vain äiti saa ruokaa ja juomia, isä saa huolehtia itse syömisistään. Synnytyksen aikana tarkistetaan tasaisin väliajoin lapsen sydänäänet joko kuuntelemalla muutaman minuutin ajan Doppler-sikiöstetoskoopilla (jota käytetään äitiysneuvoloissa) tai uudelleen KTG-laitteella. Jos lapsi voi hyvin, käytetään yleensä vain KTG-laitetta, kun olet lepäät. Kun lapsen pää on laskeutunut lantiossa hyvän matkaa alaspäin, voi olla vaikeaa rekisteröidä sikiön sydänääniä. Jos lapsivesi on mennyt, lapsen päänahkaan saatetaan kiinnittää eräänlainen elektrodi, joka puolestaan liitetään KTG-laitteeseen. Voit tämänkin toimenpiteen jälkeen yhä liikkua ja pysyä pystyssä, sillä elektrodi yhdistetään lähettimeen, jolla lapsen sydänääniä voidaan tarkkailla. Yritä pysyä pystyssä tai istua niin pitkään kuin jaksat, jos kätilö ei muuta neuvo, sillä painovoima auttaa lasta laskeutumaan lantiossa. Kohdussa on myös pieniä kipua lievittäviä ja polttoja vahvistavia "hormonisaarekkeita", joiden toiminta vilkastuu, kun olet liikkeessä ja pystyasennossa. Mahatanssikaan ei nimittäin alun pitäen ollut yökerhotanssi vaan synnytystanssi, joka sai nämä hormonit liikkeelle. Monet naiset tietävät sen ja he keinuttelevat rytmisesti lantiotaan polttojen aikana. On tärkeää, että synnytyksessä mukana oleva tukihenkilö rohkaisee sinua seisomaan, liikkumaan tai istumaan. Joskus synnyttäjä haluaisi toimia tietyllä tavalla mutta ei pysty siihen ilman ohjeita ja apua. Et ole kuitenkaan yksin, sillä kätilö on koko ajan valmiina auttamaan sinua tiedoillaan ja kokemuksellaan. Älä koskaan unohda synnytyksen aikana, että sinulla on vielä yhä paljon annettavaa, vaikka tuntuu, että olet aivan lopussa etkä enää jaksa. Keholla riittää kyllä voimavaroja, kun niitä todella tarvitaan.

Ryhmien tagit: Synnytys

Artikkelien tagit: synnytyssuunnitelma